Suomesta karkotettavat ihmiset eivät ole tyytyväisiä kohteluunsa.

• Yli kymmenen karkotuspäätöstä odottavaa henkilöä on aloittanut nälkälakon Joutsenon säilöönottoyksikössä Etelä-Karjalassa.
• Lakkoilijat protestoivat yksikössä tarjottavan ruoan laatua, määrää ja mahdollisuutta saada haltuunsa omia tavaroitaan.
• Milan Jaff on Iltalehden tietojen mukaan yksi nälkälakkoilijoista.

Joutsenon säilöönottoyksikössä on alkanut nälkälakko. Asukkaat kertovat, että yksikössä tarjoillaan vain kaksi ateriaa päivässä, eikä ruokaa voi täydentää omilla ostoksilla.

Iltalehti on nähnyt ruuasta vastaavan Compass-groupin ruokalistan. Kanttiinissa on myynnissä vain välipaloja, kuten sipsejä, pähkinöitä, popcornia ja jäätelöä, mutta ei varsinaisia ateriatarvikkeita. Lisäksi valikoima on asukkaiden mukaan niin rajallinen, etteivät tuotteet riitä kaikille osastoille.

– Ruokaa ei edes pystyisi valmistamaan, sillä meillä ei ole käytössä uunia, eräs lakkoilija kertoo Iltalehdelle.

Nälkälakossa on yli kymmenen henkilöä ja yksi heistä on Iltalehden tietojen mukaan katujengihahmo Milan Jaff. Hän on saanut karkotuspäätöksen, josta hän aikoo valittaa

Kahdeksan asukasta on 8. lokakuuta allekirjoittanut laitoksen johtaja Jari Kähköselle osoitetun valituksen. Johtajan antamassa vastauksessa tuodaan esille se, että päivällisen yhteydessä asukkaille annettaisiin tarvikkeita iltapalan ja aamupalan valmistamiseen. Tästä lakkolaiset ovat eri mieltä.

– Emme ole vankeja, mutta meitä kohdellaan huonommin kuin vankeja, eräs nälkälakkoon osallistuva kertoo Iltalehdelle.

Lakkoilijoiden mukaan yksi iäkäs henkilö on ollut syömättä jo viikon, useat muut kaksi päivää.

Ongelmat eivät rajoitu lakkolaisten näkemyksen mukaan vain ruokahuoltoon. Säilöön otetut kertovat, että omien tavaroiden saaminen haltuun on hankalaa ja viivästyy toisinaan ilman selvää syytä.

Myös tapaamisjärjestelyt herättävät närää: Tapaamiset läheisten kanssa kestävät vain muutaman tunnin, vaikka monilla perheillä kestää matkustaa paikalle koko päivän. Tapaamistila on pieni huone ilman lapsille soveltuvaa tekemistä tai leluja.

Ei rangaistus

Säilössäpidon enimmäisaikaa pidennettiin toukokuussa, ja nyt maastapoistamispäätöksen saanutta henkilöä voidaan pitää säilössä jopa puolitoista vuotta. Säilöönottoyksiköissä on myös henkilöitä, joiden karkotusprosessi on vielä kesken ja joiden on mahdollista päästä myöhemmin vapaaksi.

Suomen lain mukaan säilöönotto on hallinnollinen toimenpide, ei rangaistus. Lain edellyttämällä tavalla säilöön otettuja on kohdeltava ihmisarvoa kunnioittaen, eikä heidän oikeuksiaan saa rajoittaa enempää kuin on välttämätöntä yksikön järjestyksen ja turvallisuuden vuoksi.

Säilöön otetulla on oltava oikeus pitää hallussaan kohtuullinen määrä henkilökohtaista omaisuutta, ja hänen on saatava riittävästi ravitsevaa ruokaa, joka turvaa terveyden ja perustoimeentulon.

Useiden nälkälakkolaisten mukaan Joutsenon yksikössä ei ole juurikaan virikkeitä tai muuta mielekästä tekemistä päivittäisen, noin tunnin mittaisen ulkoilun lisäksi. Joutsenon säilö sijaitsee Konnunsuon entisessä vankilassa, minkä vuoksi olosuhteet ovat vankeuden kaltaiset. Säilöön otetut asuvat vankiselleissä, joiden ovia ei kuitenkaan lukita.

”Ei harvinaista”

Maahanmuuttoviraston vastaanottopalveluiden osaston johtaja Elina Nurmi kertoo Iltalehdelle, että nälkälakot eivät ole säilöönottoyksiköissä poikkeuksellisia, vaikka niiden syyt vaihtelevat.

– Nälkälakot ovat pääsääntöisesti lyhytkestoisia. Ne päättyvät yleensä hyvässä yhteisymmärryksessä ammattilaisten käymien keskustelujen ja psykososiaalisen tukityön ansiosta, Nurmi toteaa.

Hänen mukaansa nälkälakot ovat usein vetoomuksellisia ja liittyvät päätöksiin, jotka eivät ole yksikön omassa toimivallassa. Joskus perusteena on tyytymättömyys ruokaan, joka ei aina vastaa eri kulttuureista tulevien ihmisten tottumuksia.

– Ruoka on melko tyypillinen palautteen aihe niin säilöönottoyksiköissä kuin vastaanottokeskuksissakin, joissa on erillinen ruokapalvelu, Nurmi sanoo.

Maahanmuuttovirasto korostaa, että nälkälakkoihin suhtaudutaan aina vakavasti. Säilöönottoyksiköillä on käytössä viraston ohjeistus nälkälakossa olevan henkilön hoidosta ja tukemisesta, ja henkilökunta on koulutettu toimimaan tällaisissa tilanteissa.

– Yksikön sairaanhoitaja tapaa henkilöt, joiden on syytä epäillä olevan nälkälakossa, ja varmistaa, että päätös on oma-aloitteinen. Terveydenhuollon kautta seurataan osallistujien vointia ja samalla varmistetaan häiriötön ruoanjakelu muille asukkaille, Nurmi kertoo.

Maahanmuuttovirasto ei kommentoi yksittäisten henkilöiden tilannetta, kuten väitteitä iäkkään henkilön pitkäaikaisesta syömättömyydestä.