Apu-lehden haastattelussaan Maajusseista tuttu Ville Witka, 59, ottaa avoimesti puheeksi alkoholiriippuvuutensa. Hänestä tuli alkoholisti jo 14-vuotiaana. 

Arkistovideo: Kesällä kerrottiin Villen yllätyksestä ohjelmassa

Ikä on hämmästyttävän alhainen jo pelkälle alkoholin käytölle. Vielä alhaisempi 14 vuoden ikä on riippuvuudelle. Kuitenkin Villen ensimmäinen huikka oli hänen elämänsä suurimman rakkaustarinan alku. Teini oli heti löytänyt oman juttunsa.

Maajussi-Ville kertoo Avun haastattelussa, että hän onnistui pitämään kulissit pystyssä, ja riippuvuussairaus kestikin lähes 30 vuotta. Kulisseilla oli hintansa.

Hänestä tuli negatiivinen, itsekeskeinen ja lapsellinen aikuinen. Ihminen, joka hän ei halunnut olla. 

Ensimmäinen avunhuuto toi avun väärään asiaan

Kolmikymppisenä Ville oli niin lukossa, että kun hän lopulta haki apua, terapeutin fläppitaulu täyttyi kokonaan hänen ongelmistaan. Taululle ei olisi edes mahtunut enempää ongelmia.

Silti terapiaan lähteminen oli vaatinut korkean kynnyksen ylittämistä.

– Ajattelin, että olen hullu. Muista yhä, miten valtava stigma siihen liittyi että kävelin niistä ovista sisään, Ville muistelee Avulle.

Ratkaisu kuitenkin löytyi, ja terapeutti pystyi auttamaan Villeä riivannutta paniikkihäiriötä.

Pulma oli kuitenkin siinä, että se ei auttanut fläppitaulun ongelmakohtien juurisyyhyn, alkoholismiin.

Niinpä elämä jatkui ongelmien keskellä, vaikka Ville saikin avauduttua muista asioistaan.

Toinen toistaan vaativammat työprojektit taitavana suunnittelijana sujuivat, samoin kovalla tasolla harjoiteltavat harrasteet esimerkiksi musiikissa.

Kotona ei kuitenkaan sujunut.

– Kotona join, ja myös puolisoni joi. Juominen oli humalahakuista, Ville sanoo.

Oli myös aika, jolloin hänen oma tyttärensä ei halunnut edes puhua isälleen. Jotta hän pystyi edes pyytämään anteeksi tähän johtaneita tekojaan, piti monen asian Villessä itsessään muuttua.

Käännekohta, lopultakin

Käännekohdaksi muodostui taas ovista sisään kävely. Ville sanoo koko elämänsä muuttuneen tuolloin.

– Kävelin A-klinikan päihdeterapeutin luokse täyttämään kohtuukulutuksen korttia, mutta myönsinkin ensimmäistä kertaa, miten paha sairaus minulla on. Lähdin saman tien Nukarin Myllyhoitoon.

Myllyhoito on Minnesota-mallista sovellettu päihdekuntoutusmalli, jossa alkoholismi kohdataan sairautena. Sitä ryhdytään hoitamaan täysraittiudella, moniammatillisella terapiatuella sekä vertais- ja kokemusasiantuntijoiden avulla.

Kalliolan klinikka Nurmijärven Nukarissa on Suomen tunnetuin Myllyhoito-klinikka.

Villestä vasta raitistuminen mahdollisti totaalisen toipumisen.

Jos hän olisi jatkanut juomista, huomaamatta ja hoitamatta olisivat jääneet myös vakava masennus ja kaksisuuntainen mielialahäiriö. Ne olivat Myllyhoidon jälkeen vielä tehneet lisää tuhoaan.

Huomaa pienet merkit: on tärkeä signaali, jos juominen lipsuu yli sen, mitä suunnittelit.

Pienikin vähennys parantaa unta, jaksamista ja mielialaa nopeasti.

Kirjaa käyttöäsi viikolta – se tekee tilanteen näkyväksi ja lisää hallinnan tunnetta.

Muista: liiallinen käyttö ei ole epäonnistumista, vaan merkki muutoksen tarpeesta.

Alkoholismi on riippuvuus, joka kehittyy vähitellen – ei heikkous.

Juominen alkaa ohjata arkea (käyttö, toipuminen, raha, aika).

Karkea tunnusmerkki on ajatus: “Tiedän, että pitäisi vähentää, mutta en ole tehnyt sitä.”

Toipuminen on täysin mahdollista oikean tuen avulla.

Suomessa suuntaa-antavat rajat: n. 14 annosta viikossa miehille, 7 naisille.

Yli 6 annosta kerralla nostaa selvästi tapaturma- ja terveysriskiä.

Rajat auttavat hahmottamaan omaa hyvinvointia. Ne eivät ole moraalisääntöjä.

Toistuvat ylitykset ovat riskikäyttöä, eivät välttämättä riippuvuutta.

Apuun hakeutuminen on rohkeutta ja itsestä huolehtimista.

Voit aloittaa kevyesti: terveyskeskus, työterveys, A-klinikka tai Päihdeneuvonta.

Myös juojan läheinen voi hakea neuvoa, vaikka juoja ei olisi valmis.

Pienikin keskustelu ammattilaisen kanssa voi muuttaa suuntaa.

Elämä kuitenkin löysi vuosien psykoterapian ja uusien diagnoosien hoitamisen myötä rauhallisemmat uomansa.

Nykyisin 59-vuotias Ville kuitenkin kokee haastattelunsa perusteella käyneensä jo oikeasti vaarassa.

Nykyisin Villellä on oliiviöljyfarmi Espanjassa.