Anneli Auerin ja hänen ex-miesystävänsä Jens Ihlen (ent. Kukka) seksuaalirikosoikeudenkäynnissä kuullaan torstaina syyttäjien nimeämiä todistajia.
Ensimmäisenä oikeussalissa pääsee ääneen psykologi, joka haastatteli Auerin toiseksi nuorinta tytärtä lapsena. Puolen päivän jälkeen on tarkoitus kuulla psykiatrian erikoislääkäriä.
Iltapäivän puolella todistajaksi kutsutaan Auerin lasten kanssa tekemisissä ollut sosiaalityöntekijä. Viimeisenä kuullaan vanginvartijaa, joka on aikanaan ollut läsnä Auerin ja tämän vanhimman tyttären tapaamisessa.
- Ilta-Sanomat seurasi oikeuskäsittelyä hetki hetkeltä noin kello 9 alkaen. Tekstimuotoinen seuranta löytyy jutun lopusta.
Ex-pariskunta Auer ja Ihle tuomittiin vuonna 2013 Auerin lasten hyväksikäytöistä vuosien vankeuteen.
Aikuistuneet lapset toivat vuonna 2023 ilmi, että heidän kertomuksensa väitetyistä seksuaalirikoksista olivatkin täyttä sepitettä. Tämä johti seksuaalirikostuomioiden purkuun ja asian uudelleen käsittelyyn Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa.
Aueria ja Ihleä syytetään 18 rikoksesta, kuten törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, törkeästä raiskauksesta ja törkeästä pahoinpitelystä. Ex-pariskunta kiistää syytteet ja vaatii niiden hylkäämistä.
Poikkeuksellinen oikeudenkäynti jatkuu tammikuulle saakka.
Auerin kolme tytärtä ovat tällä hetkellä 28-, 23- ja 21-vuotiaita ja ainoa poika 26-vuotias.
- Ulvilan murhaleskenä tunnettua Anneli Aueria syytettiin miehensä Jukka S. Lahden vuonna 2006 tapahtuneesta murhasta. Hovioikeus vapautti hänet syytteestä 2015.
- Auer, 60, ja hänen ex-miesystävänsä Jens Kukka, 62, tuomittiin 2013 Turun hovioikeudessa 7,5 ja 10 vuoden vankeusrangaistuksiin seksuaali- ja väkivaltarikoksista. Asianomistajina oli Auerin neljä lasta.
- Auer ja Ihle ovat kiistäneet syyllisyytensä seksuaalirikoksiin. Tuomiot perustuivat pitkälti Auerin lasten kertomuksiin.
- Alkuvuonna 2023 ex-pari kertoi hakeneensa tuomioilleen purkua korkeimmasta oikeudesta. Aikuisiksi varttuneet kolme nuorinta lasta kertoivat sepittäneensä tarinat hyväksikäytöstä.
- Lapset olivat eläneet sijaisperheessä Auerin veljen luona vuodesta 2009. Lasten mukaan heidät oli painostettu valheisiin sijaisperheessä.
- Joulukuussa 2024 KKO purki tuomion, joka oli perustunut pitkälti Auerin lasten kertomuksiin. Asia palautui käräjäoikeuden käsittelyyn.
- Käräjäkäsittely kestää tammikuulle 2026 saakka.
- 10:17″Kaikille meille tapahtuu kaikenlaista”
- 10:15Lasten käytös muuttui – Fredman tenttaa vieraannuttamisesta
- 10:08Puolustukselta tiukkoja kysymyksiä
- 10:02Syyttäjä kysyy lausunnosta
- 9:58Auerin toiseksi vanhin tytär kertoi paljon seksuaalisista tapahtumista
- 9:54″Ei ole lapsen arkeen kuuluvaa”
- 9:53″Minulla oli tieto, että lääkärin tutkimuksissa oli löydöksiä”
- 9:44Auerin tyttären lahjakkuutta pohdittiin
- 9:42″Katsoin sitä ihoa”
- 9:36Näin psykologi vastaa kritiikkiin
- 9:30Näin Auerin vanhin lapsi kertoi rikosepäilyistä psykologille
- 9:28Psykologi: Lasten haastattelut olivat tarkasti valvottuja
- 9:21Psykologi teki luotettavuuslausuntoja vanhimmasta lapsesta
- 9:16Psykologi ääneen
- 9:11Vuoden viimeinen istuntopäivä alkaa
10:15
Fredman nostaa esiin, että lasten välillä ei ole ollut ennen vuotta 2010 ongelmia, mutta sen jälkeen lasten väleissä tapahtui muutoksia.
Nuoremmat lapset alkoivat syyttää vanhinta tytärtä kiusaamisesta ja väkivallasta sisaruksia kohtaan.
– Näettekö tässä jotain vieraannuttamisprosessia, joka on psykologinen ilmiö? Fredman kysyy.
– En muista riittävän tarkasti…
– En kysy muistikuvianne. Te olette psykologi ja vieraannuttaminen on aika tunnettu ilmiö lasten kohdalla. Pystyisittekö psykologina ottamaan kantaa siihen, että mikäli kyse on ollut vieraannuttamisprosessista, voiko sillä olla vaikutusta siihen, mitä lapset kertoivat?
Psykologi ei pysty arvioimaan, oliko kyseessä vieraannuttamisprosessista. Hän ei ota kantaa asiaan.
Juulia Hakulinen
10:08
Puolustus jatkaa.
Anneli Auerin avustaja Markku Fredman aloittaa. Hän kysyy, miksi psykologeilla ei ollut lastensuojelun asiakirjoja, kun he tekivät lapsille oikeuspsykiatrisia haastatteluja. Sosiaalityön asiakirjoja on vuodesta 2006 asti, kun perheen isä surmattiin.
– En osaa sanoa, psykologi vastaa.
Fredman haluaa tietää, tehtiinkö haastattelut kiireessä “jonon ohi”.
– Muistaakseni ei turhaan viivytelty, mutta en osaa tarkemmin sanoa, millainen kiire tässä tapauksessa oli.
– Oliko normaalia muutamasta päivästä aloittaa haastattelut, kun poliisilta tulee virka-apupyyntö?
– Tämä oli asia, mitä paljon koulutuksissa pohdittiin, että olisi hyvä, että haastattelut olisivat mahdollisimman pian, kun tulee huoli, psykologi vastaa.
Psykologi ei muista, että haastattelut olisivat tulleet “jonon ohi”.
– Eli teiltä kolmelta psykologilta löytyi kalenterista aikaa muutaman päivän varoajalla?
Psykologi sanoo, että aikataulutus on aina “palapeliä”.
Fredman kysyy, oliko psykologeilla kuinka tarkat esitiedot perheessä tapahtuneista asioista Jukka S. Lahden murhasta alkaen. Fredmanin mukaan asiat olisivat selvinneet asiakirjoista, joita psykologeilla ei ollut käytössään ennen haastattelujen alkamista.
Juulia Hakulinen
10:02
Syyttäjä lukee psykologin 14 vuotta sitten kirjoittamaa lausuntoa.
Sen mukaan lapset alkoivat kertoa “spontaanisti” seksuaalisista tapahtumista.
– Vaikuttaa epätodennäköiseltä, että lapset olisivat pystyneet omaksumaan näin laajan materiaalin ja kertomaan siitä ensin sijaisvanhemmille ja sitten oikeuspsykiatrisissa haastatteluissa, syyttäjä lukee psykologin kirjoittamaa.
Psykologilla ei ole suuremmin kommentoitavaa lausuntoon, koska hänellä ei ole tarkkoja muistikuvia lasten kertomuksista eikä hän ole voinut tutustua oikeudenkäyntiaineistoon etukäteen.
Syyttäjä jatkaa. Hän kysyy, onko psykologi edelleen samaa mieltä lausunnon asioista.
Psykologi miettii hetken.
– Joo. Tein sen lausunnon juuri niin kuin olin saanut siihen koulutusta ja kuin oli työnohjauksessa käsitelty. Tein niin hyvin kuin osasin silloin, psykologi lisää.
Juulia Hakulinen
9:58
Syyttäjä jatkaa itse lausunnosta. Syyttäjän mukaan Auerin toiseksi vanhin tytär kertoi psykologeille paljon “seksuaalisista tapahtumista, mitä hänelle oli kertomansa mukaan tapahtunut”.
– Mitä ajattelette siitä, että kun he ovat aikuisena kertoneet, etteivät he olleet altistuneet minkäänlaiselle seksille tuohon aikaan, niin miten todennäköisenä pidätte, että he olisivat osanneet kertoa tällaisista seksuaalisista tapahtumista, jos he eivät millään tavalla altistuneet seksille?
Psykologi miettii hetken.
– Tuohon on vaikea vastata…
– Muistatteko, mitä hän kertoi aikanaan? syyttäjä kysyy.
– Minulla ei ollut mahdollisuutta tutustua materiaaliin uudestaan, joten muistikuvani perustuvat 14 vuoden takaiseen tilanteeseen. En muista kovin hyvin yksityiskohtia, psykologi sanoo.
– Muistan, että tästä keskusteltiin työnohjauksessa, psykologi lisää.
Itse sisällöstä hän ei muista.
Juulia Hakulinen
9:54
Syyttäjä pyytää vielä havaintoja Auerin lapsista ja erityisesti toiseksi vanhimmasta tyttärestä.
– Olivatko he pelokkaita?
– Tällainen haastattelutilannehan ei ole tavallista lapsen arkeen kuuluvaa. On luonnollista, että lapsi on jännittynyt, psykologi sanoo.
Hän ei muista tarkemmin pelokkuudesta.
Juulia Hakulinen
9:53
Psykologilta kysytään, seisooko hän edelleen antamansa luottamuslausunnon takana.
– Lausunnossa oli kaksi tärkeää asiaa. Toinen oli lasten kertomusten synty, joka on erittäin tärkeä osa luotettavuuden arviointia. Minulle oli annettu tämä tieto, mitä perhetutkijoiden haastatteluissa oli tullut ilmi. Perustin siihen sen, mitä kirjoitin lausuntoon.
– Toinen hyvin tärkeä asia oli somaattinen näyttö, eli minulla oli tieto, että lääkärin tutkimuksissa oli löydöksiä, jotka tukivat lapsen kertomusta, psykologi sanoo.
Psykologi sanoo, ettei lausunto saanut perustua subjektiiviseen arvioon, onko kertomus omasta mielestä uskottava.
– Tieto lääkärin tutkimuksesta oli osa sitä lausuntoa ja luotettavuuden arviointia.
Syyttäjä kysyy, tukivatko lasten kertomukset toisiaan.
– Minulla ei ole 14 vuoden jälkeen tarkkoja muistikuvia yksityiskohdista… Mutta muistan, että tämäkin asia käsiteltiin työnohjauksessa ja lausunnossa, mutta en muista tarkemmin, psykologi pohtii.
Juulia Hakulinen
9:44
Psykologien arvioiden mukaan Auerin tytär oli kognitiivisesti ja kielellisesti lahjakas.
– Onko tällaisella kognitiivisesti lahjakkaalla ollut mahdollisuus sepittää nämä kertomukset? syyttäjä kysyy.
– Muistan, että tätä asiaa pohdittiin paljon työnohjauksessa, psykologi vastaa.
Psykologi ei tarkasti muista, mihin asiassa päädyttiin.
Auerin toiseksi vanhin tytär oli haastattelujen aikaan vuonna 2011 noin 9-vuotias.
Juulia Hakulinen
9:42
Psykologin mukaan poliisi johti tutkintaa ja psykologeille tuli ylhäältä tieto, että luottamuslausunnot tehdään tietyllä tavalla.
Syyttäjä ottaa esiin haastatteluista taltioidut videot, joissa Auerin tytär on haastattelutilanteessa ja näytti psykologeille saamiaan vammoja.
– Oletko nähnyt hänellä jotain vammoja? syyttäjä kysyy.
– Mikäli muistan oikein, katsoin sitä ihoa… Mutta minulle ei kyllä jäänyt mieleen, että olisin nähnyt ihossa mitään selkeää, mikä voisi olla arpi, mutta en tietenkään muista kovin hyvin, psykologi sanoo pohdiskellen.
Syyttäjä nostaa esiin sijaisisän, eli Auerin veljen, kuvaamia videoita lapsista, joissa he kertoivat väitetyistä seksuaali- ja pahoinpitelyrikoksista.
– Kertomusten syntymähistoria oli erittäin tärkeä osa sitä luotettavuuden arviointia. Oli hyvin tärkeää tutkia sitä, onko joku mahdollisesti johdatellut lasta. Tästä syystä tutkimuksissa olivat myös perhetutkijat, joiden tehtävä oli nimenomaan paneutua tähän kertomusten syntyhistoriaan.
– Perhetutkijat haastattelivat sijaisvanhempia ja erityisesti juuri tästä eli kertomusten syntyhistoriasta. Itse en osallistunut tähän, vaan mehän olimme osa samaa työryhmää. Muistaakseni minulle kerrottiin, mihin tuloksiin näissä haastatteluissa tultiin.
Psykologi ei muista, että olisi itse nähnyt sijaisvanhempien kuvaamia videoita.
Juulia Hakulinen
9:36
Syyttäjä nostaa esiin aiemmin esitetyn kritiikin, jonka mukaan Auerin lapsia haastatelleet psykologit eivät olisi suhtautuneet kriittisesti lasten kertomuksiin. Syyttäjä kysyy psykologin näkemystä tästä.
– Poliisi pyysi virka-apua tilanteessa, jossa poliisi koki, että lapsen haastattelut olisi parempi tehdä lapsiin erikoistuneen psykologin toimesta. Ajatus tässä kai oli se, että psykologin haastattelu olisi mahdollisimman lempeä ja ei-traumatisoiva lapselle, joka ehkä on kokenut paljon raskaita asioita, psykologi kertoo.
– Minulla on sellainen muistikuva, että kyseenalaistaminen tapahtui sillä tavalla, että kysyin tarkentavia kysymyksiä ja siihen ohjeistivat poliisit, eli haastattelun loppuvaiheessa psykologi poistui haastattelutilanteesta ja meni seurantahuoneeseen, jossa videoyhteyden avulla seuranneet saattoivat pyytää psykologia kysymään lapselta vielä useamman kysymyksen.
Psykologin mukaan he yrittivät näin saada tarkennusta lasten kertomuksiin. Psykologilla ei ole muistikuvaa, että Auerin tyttärellä olisi ollut haastatteluissa muistiinpanoja.
Juulia Hakulinen
9:30
Syyttäjä kysyy, miten Auerin toiseksi vanhin tytär kertoi tapahtumista, eli tutkittavista rikosepäilyistä.
– Muistan että hän tuotti hyvin paljon kertomuksia. Tämä jäi mieleen sen vuoksi, että aikaisemmin, kun olin näitä haastatteluja suorittanut, niin lapset yleensä kertovat aika vähän, psykologi muistelee rauhallisesti.
Auerin tytär oli selkeä poikkeus psykologin aiemmin kokemiin lasten oikeuspsykiatrisiin haastatteluihin, jotka koskivat esimerkiksi pahoinpitely- tai kaltoinkohteluasioita.
Psykologi ei tavannut sijaisvanhempia.
Seurantaa korjattu: Oikeudessa käsitellään Auerin toiseksi vanhinta tytärtä, ei vanhinta.
Juulia Hakulinen
9:28
Psykologi kertoo, että vuonna 2011 Auerin seksuaalirikosasiaa tutkivassa työryhmässä oli kolme psykologia, joiden tarkoitus oli haastatella Auerin lapset.
Perhetutkijat haastattelivat lasten sijaisvanhempia.
Psykologi kertoo, että työnohjaaja oli psykologeille tärkeä tuki, kun he tekivät luotettavuuslausuntoja lapsista.
Syyttäjät kysyvät, ovatko oikeuspsykiatrian suositukset lasten kuulemisen suhteen muuttuneet. Psykologi ei osaa vastata, sillä hän ei ole virkavapaan jälkeen työskennellyt oikeuspsykiatrina.
Syyttäjän mukaan Auerin toiseksi vanhinta tytärtä on kuultu monta kertaa: murhaan liittyen kolmesti ja seksuaalirikoksiin liittyen kahdesti ja muut jututukset. Syyttäjä haluaa tietää, miksi lasta kuultiin niin monesti.
– Mikäli muistan oikein, tämä oli tällöin käytäntö, että aina varattiin kolme haastattelukertaa. Jos ei ollut tarvetta haastatella kolmea kertaa niin niitä peruttiin, psykologi kertoo.
– Haastattelut noudattivat strukturoitua haastattelumenetelmää. Yhdessä poliisin kanssa mietimme, mitä olisi hyvä lapselta kysyä, psykologi sanoo.
Syyttäjä kysyy, seurasiko koko työryhmä haastatteluja.
– Kyllä. Mikäli muistan oikein, oikeuspsykiatrian yksikössä haastatteluja seurattiin seurantahuoneessa. Psykologi ja lapsi olivat toisessa huoneessa ja videoyhteyden avulla haastattelua seurattiin, psykologi vastaa.
Psykologin mukaan seurantahuoneessa oli paikalla ainakin muut psykologit, ehkä koko oikeuspsykiatrian työryhmä, poliisit ja lasten edunvalvojat.
Seurantaa korjattu: Oikeudessa käsitellään Auerin toiseksi vanhinta tytärtä, ei vanhinta.
Juulia Hakulinen
9:21
Syyttäjät aloittavat.
Psykologi aloittaa kertomalla koulutuksestaan ja urastaan.
Hän kertoo olevansa psykologian maisteri ja että hänellä on kokemusta erityisesti perheterapiasta.
Psykologi teki oikeuspsykiatrina luottamuslausuntoja Auerin toiseksi vanhimmasta tyttärestä koskien nyt syytettyjä seksuaalirikoksia ja Jukka S. Lahden murhaa ja muun muassa sen takia häntä kuullaan tänään.
Psykologi jäi virkavapaalle vuonna 2012 eikä ole sen jälkeen ollut mukana Auerin seksuaalirikostutkinnassa. Hän kertoo, ettei ole myöskään seurannut paljoa uutisointia rikosasiasta ja Auerin oikeudenkäyntiä.
Seurantaa korjattu: Oikeudessa käsitellään Auerin toiseksi vanhinta tytärtä, ei vanhinta.
Juulia Hakulinen
9:16
Ensimmäisenä kuullaan psykologia, joka haastatteli Anneli Auerin toiseksi vanhinta tytärtä tapahtumien aikaan.
Seurantaa korjattu: Oikeudessa käsitellään Auerin toiseksi vanhinta tytärtä, ei vanhinta.
Juulia Hakulinen
9:11
Yleisö ja asianomaiset kutsuttiin saliin.
Oikeudenkäynnin vuoden viimeinen istuntopäivä on alkamaisillaan.
