”Siis mitä? Erosit suhteesta jossa toinen osallistui kotitöihin ja oli ihan kiva?”
Jenni Ahosilta postasi tällaisen videon Instagram-tililleen, koska hänellä oli tärkeä viesti: parisuhteen ei tule olla pelkkää tyytymistä.
– Meillä kaikilla on henkilökohtaisia, omaan identiteettiin perustuvia tarpeita. Jos ne eivät tule täytetyiksi, niin se vaikuttaa elämän tyytyväisyyteen aika radikaalisti, toteaa Ahosilta.
Hän on työskennellyt pitkään kunto- ja hyvinvointivalmentajana sekä valmistuu tammikuussa ratkaisukeskeiseksi lyhytterapeutiksi.
Parisuhteet ja itsetuntemus ovat teemoja, joita hän tuo sosiaalisessa mediassa mielellään esille. Omien tarpeiden tunnistaminen vaatii itsetuntemusta.
– On itsetutkiskelun tuotosta tunnistaa mitä tarvitsee ja mitä haluaa – sekä mitä ei tarvitse.
Ahosillan mukaan nuo tarpeet on myös tärkeää tuoda avoimesti esiin parisuhteessa.
– Jos sitä ei uskalla tehdä, ne vain jäävät jonnekin sisuksiin eivätkä tule nähdyksi ja täytetyksi.
Mistä kertoo, jos ei kehtaa puhua?
Omista toiveista viestiminen voi tosin tuntua haastavalta. Kehtaako asian ottaa puheeksi kumppanin kanssa?
– Jos kokee, ettei kehtaa kertoa omista haluista, tarpeista sekä toiveista, jää jotain itselle tärkeää toteutumatta. Sellaista, mikä mahdollisesti lisäisi hyvinvointia ja tyytyväisyyttä, kun siihen kokee vastakaikua.
Se, ettei asioita pysty ottamaan puheeksi, kertoo paljon vuorovaikutustaidoista. Onko suhteessa avoin keskusteluyhteys? Hankalistakin kysymyksistä sekä asioista on helpompi keskustella, kun tuntee että suhteessa vallitsee turvan tunne ja hyväksyntä.
Ahosilta painottaa myös sitä, ettei omista tarpeistaan huolehtiminen ole itsekästä.
– Se on tervettä itserakkautta. Sinähän se olet oman elämäsi tärkein henkilö. Ja kun sinä olet onnellinen, niin se välittyy ja myötävaikuttaa ympärilläsi, kumppanissasi ja lapsissasi.
Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen tukee siis myös parisuhteen hyvinvointia. Sillä parisuhde on kahden ihmisen systeemi ja vastavuoroista vuorovaikutusta. Kummallakin osapuolella tulisi olla hyvä ja rakastettu olo.
Tärkeä turvallisuuden tunne
Ahosillan keskustelua herättänyt somevideo käsittelee hänen menneisyyttään ja entisiä parisuhteita. Hän elää nykyään toimivassa suhteessa, mutta tietää entisen perusteella, millaista on, kun vuorovaikutus ei toimi.
– Ennen ei ollut turvallisuuden ja hyväksynnän tunnetta. Ei kehdannut kertoa asioista tai jos niistä on kertonut, on se tuomittu, arvosteltu tai jollain tavalla lytätty, hän kuvailee.
Tällainen kohtelu johtaa siihen, ettei ongelmista enää haluakaan kertoa. Huono vuorovaikutus huonontaa yhteyttä kumppaniin, mikä ajan saatossa huonontaa koko ihmissuhdetta.
Ahosilta puhuu sosiaalisessa mediassa avoimesti niin parisuhdeasioista kuin esimerkiksi seksuaalisuuden merkityksestäkin. Hän nostaa esiin aihepiirejä, joista hänen mielestään on tärkeä puhua.
– Minulla on halu poistaa erilaisiin asioihin liittyviä stigmoja, ja tehdä niistä normaaleja. Esimerkiksi että juuri omien tarpeiden kuunteleminen on hyväksyttävää.
(Jenni Ahosilta jakaa sosiaalisessa mediassa paljon parisuhteen vaalimiseen liittyvää sisältöä. Jos upotus ei näy, voit katsoa julkaisun täältä).
Kohti oikeasti tyydyttävää elämää
Pian lyhytterapeutiksi valmistuva Ahosilta haluaa tulevalla ammattiurallaankin kannustaa asiakkaitaan tavoittelemaan elämää, johon he ovat oikeasti tyytyväisiä.
– Ehkä se liittyy meidän suomalaiseen kulttuuriimme, että tämä nähdään jotenkin itsekkäänä ja ylimielisenä. On kuitenkin tervettä pitää huolta itsestään niin fyysisesti kuin henkisestikin, hän pohtii.
– Siihen henkiseen puoleen vaikuttavat melkeinpä eniten meidän ihmissuhteemme. Jos ne eivät ole laadukkaita, hyviä ja turvallisia, vaikuttaa se hyvinvointiin merkittävästi.
Ahosilta uskoo, että oikeastaan kaikki haluavat tuntea, että heidän kumppaninsa välittää heistä. On kuitenkin yksilöllistä, millä tavalla sen halutaan näkyvän. Yksi toivoo kosketusta, toinen sanoja ja kolmas vaikkapa yhteistä aikaa.
– Kaikki toivovat kumppanin tekevän jotain sellaista, josta välittyy välittäminen ja rakkaus. On kuitenkin yksilöllistä, millaiset ne tarpeet ovat.
Rakkauden erilaiset kielet
Rakkauden kieltä on tutkittu ja jokaiselle omanlaisensa. Se koostuu kategorioittain sanoista, teoista, kosketuksesta, ajankäytöstä sekä materiaalisista asioista.
Sen tunnistaminen, mitä rakkauden kieli tarkoittaa omalla kohdalla vaatii kuitenkin itsetutkiskelua – ja tutkiskelun havainnot kannattaa kertoa kumppanille.
– Se voi olla tosikin vaikeaa, ja useimmiten se, miksi itsetutkiskelu on vaikeaa, saattaa perustua menneisiin kokemuksiin, käsitykseen omasta itsestä sekä osaltaan myös kiintymysmalleihin. Jos sinua on arvosteltu ja tuomittu aiemmissa suhteissa, voi olla tosi vaikeaa tuoda asioita esille uusissa.
Itsetutkiskeluun voi hakea apua, jos tuntuu liian hankalalta. Esimerkiksi terapeutin tai muun ammattiauttajan puheille voi mennä, vaikkei elämässä olisikaan akuuttia kriisiä menossa.
– Haluan asiakkaitteni menevän rohkeasti kohti omaa toivetulevaisuuttaan, tekevän itseään palvelevia valintoja ja kokevan tyytyväisyyttä omaan elämäänsä mahdollisimman isolla kädellä.
