Tasavallan presidentin Alexander Stubbin uudenvuodenpuhe oli hyvä kokonaisuus, arvioi kehonkielen asiantuntija Sami Sallinen.

Puitteet olivat Sallisen mukaan hyvin presidentilliset: Suomen lippu oli näkyvästi esillä komealla työpöydällä ja valaistus oli tyylikäs.

– Pukeutuminen oli presidentille hyvin tyypillisesti huoliteltu – siitäkin huolimatta, että kravatti oli hieman vinossa, Sallinen sanoo ja naurahtaa.

– Hänhän kantaa itsensä aina hyvin. Urheilullisena ihmisenä hän on aina tyylikkään näköinen vaikka kraka olisi vähän vinossa.

Stubbin vino kravatti on aiemminkin kiinnittänyt huomiota. Vaatturiliiton puheenjohtaja Sonja Raassina kertoi Stubbin Viron vierailun jälkeen, että Stubbin käyttämä kravattisolmu on yksinkertainen solmu, joka asettuu helposti vinoon.

Puheen puitteet olivat presidentillisen komeat. Kuva: Kalle Koponen / HS

Sallisen mukaan Stubbin puhe kulki luonnollisesti: hän ei näyttänyt siltä että lukee teleprompteria.

– Hän liikuttaa päätään ja kasvojaan aika paljon normaalistikin. Hän painotti sanojaan päänliikkeillä: oli nyökkäyksiä, pään kallistuksia, silmien siristystä, otsan kurtistamista. Näin hän teki lauseistaan muistettavampia.

Presidentin uudenvuoden puheen kokonaisuudessaan voi katsoa tästä.Video: Video: Yle

Muuten Stubbin asento pysyi hyvin stabiilina, hän ei esimerkiksi liikuttanut käsiänsä ollenkaan.

Stubb puhui Sallisen mukaan hyvin pehmeästi.

– Eniten kiinnitti huomiota, että puheen rytmi oli hyvin rauhallinen. Nopeasti puhumalla annetaan yleensä hyvin tarmokas ja energinen vaikutelma. Hidas puherytmi taas on rauhoittavampi.

Sallisen mukaan puheessa haettiin nimenomaan hidasta ja selkeää puherytmiä.

– Selkeä intonaatio ja tauottaminen vahvisti sitä viestiä, että meillä ei ole mitään hätää: Suomi on maailman onnellisin maa.

Stubbin kravatti oli hieman vinossa. Kuva: Emmi Syrjäniemi / Tasavallan presidentin kanslia

Sallinen selittää, että kun intonaatio laskee lauseen loppua kohti, se rauhoittaa ja tekee lauseesta enemmän toteamuksen kaltaisen.

– Tämä toistui etenkin puheen ensimmäisessä vaiheessa. Sävy muuttui vakuuttelevammaksi, kun puheessa otettiin esiin rauha, kasvu ja välittäminen.

Sallinen kiinnitti huomiota etenkin yhteen lauseeseen:

– Kun hän sanoi, että ”suhteemme Venäjään on pysyvästi muuttunut”, niin hän huokaa siinä samalla. Hyvin sellainen lopullinen statement, että näin tämä asia nyt vaan on.

Yhteenvetona Sallinen toteaa, että puhe oli selkeä kokonaisuus, jonka viesti kävi selväksi: meillä ei ole mitään hätää.