Kaikki eivät mahtuneet vähävaraisten joulujuhlaan. Kokoomuksen Otto Meren mukaan ruoka-avun hakijoiden lisääntyminen kertoo arvojen muutoksesta.

• Kokoomuksen Otto Meren mukaan leipäjonokeskustelu on hurskastelua.
• Meren mukaan on epä-älyllistä syyttää hallitusta leipäjonojen kasvusta.
• Sini Hurstin mukaan avuntarve on todellista.

Hurstin joulujuhlaan saapui jouluaattona reilusti yli 2 000 ihmistä, eivätkä kaikki mahtuneet sisään Helsingin Messukeskukseen. Vähävaraisten joulujuhlaan jonottaa vuosi vuodelta useampi. Myös leipäjonot kasvavat.

Helsingin kaupunginvaltuutettu Otto Meri (kok) pitää ruoka-avusta käytyä keskustelua tekopyhänä hurskasteluna.

– Että kamala hallitus ajaa ihmiset ruokajonoon, Meri kuvailee Iltalehdelle.

Jonotetaan ämpäreitäkin

Meren mielestä on epä-älyllistä syyttää Petteri Orpon (kok) hallitusta leipäjonojen kasvusta. Syyt hän näkee muualla.

– Niin kauan kun tunnin jonottamisella saa 20 euron arvoisen ruokakassin, kannattaa teoriassa sellaista jonottaa jokaisen, jonka tuntipalkka on alle 30 euroa. Kyllähän suomalaiset jonottavat tuntikausia ilmaisia ämpäreitäkin.

Hakevatko ruoka-apua ihmiset, jotka eivät sitä tarvitse?

– Se onkin vähän, että mitä tarkoittaa että tarvitsee. Sitä hakevat ihmiset, joilla ei ole moraalista kynnystä olla hakematta sitä ja joilla on paljon aikaa, Meri vastaa.

– Maksuton ruokakassi on ikään kuin lisätulo. En usko, että siellä on hirveästi sellaisia ihmisiä, jotka kuolisivat nälkään, jos he eivät sitä kassiaan saisi.

Tarve on kasvanut

Hurstin avun toiminnanjohtaja Sini Hursti uskoo, että ruoka-apu tulee tosi tarpeeseen.

– On se tarve kasvanut. Siellä näkee paljon opiskelijoita, perheellisiä, työttömiä, Hursti sanoo.

– En usko, että joulujuhlaamme olisi tullut ihmisiä, jotka eivät sitä oikeasti tarvitse.

Hurstin apu jakaa ruokaa kahdesti viikossa Helsingin Harjussa.

Missä määrin hallituksen toimet vaikuttavat leipäjonojen kasvuun?

– Varmasti paljonkin. Kun on leikattu paljon tukia ihmisiltä, niin se on vaikuttanut paljon, Hursti vastaa.

– Ihmiset näkevät, miten paljon avuntarvitsijoiden määrä on kasvanut.

”Ookoo hakea ruokaa”

Meri painottaa, että ei tuomitse ihmisiä ruoka-avun hakemisesta. Jos leipää jaetaan, sitä myös haetaan.

– En syytä enkä hauku niitä, jotka siellä jonossa ovat. Ymmärrän hyvin sitä.

Ennen Suomessa apua haettiin vain viime hädässä. Nykyään kynnys hakea apua on Meren mielestä matala.

– Tuntuu, että on ihan ookoo elää Kelan tuilla, että muut rahoittavat elämän. On ihan ookoo olla ideologisesti työtön, koska ei voi olla kenenkään velvollisuus tehdä töitä.

– Tämä mentaliteetti on yleistynyt, niin samalla ruokajonot ovat tietysti kasvaneet. On ihan ookoo hakea ruokaa, koska hallitus on paha ja ilkeä, Meri jatkaa.

Miten autettaisiin paremmin?

Viestipalvelu X:ssä Meri kirjoittaa, että jos ihmisiä halutaan auttaa, ei pidä lisätä ruokajonojen rahoitusta.

Miten ihmisiä sitten pitäisi auttaa?

– Niin kuin hallitus nyt toimii. Yritetään saada talous kasvamaan, ihmisille töitä, ihmiset työpaikkoihin kiinni, Meri vastaa.

Meri viittaa sanontaan, jonka mukaan on parempi opettaa ihmiset kalastamaan kuin antaa heille kalaa.

Työttömyysasteen trendi oli marraskuussa 10,6 prosenttia. Petteri Orpon hallituksen aloittaessa kesällä 2023 työttömyysluku oli 7,2 prosenttia.

Ulkomaalaiset leipäjonoissa

Iso osa ruoka-apua hakevista ainakin Helsingissä on ulkomaalaisia. Leipäjonoja voidaan lyhentää tiukentamalla maahanmuuttopolitiikkaa, kuten hallitus on tehnyt, Meri sanoo.

Hurstin joulujuhlassa saapui jouluaattona paljon ukrainalaisia ja venäläisiä, Sini Hursti kertoo. Lisäksi ruoka-apua hakevat hänen mukaansa nykyään monet ulkomaalaiset opiskelijat, joille lupailtiin Suomesta työpaikkoja.

Hurstin joulujuhlassa oli paljon ukrainalaisia sotapakolaisia. Onko se ongelma?

– No ei. Ymmärrän hyvin, että sotapakolaisilla on tiukkaa, ja he tarvitsevat apua. Mutta en myöskään ajattele, että se on Petteri Orpon tai Riikka Purran (ps) vika, että ukrainalaiset sotapakolaiset joutuvat menemään Hurstin ruoka-avun piiriin, Meri sanoo.

Presidentti Sauli Niinistö on tavannut käydä Hurstin joulujuhlassa osoittamassa tukeaan toiminnalle. Onko tämä harkitsematonta?

– Ei tavallaan, enkä minäkään halua syyttää heitä, jotka siellä ruoka-avussa käyvät, Meri sanoo.

Joulukuun alussa Meri arvosteli Helsingin kaupunkia rahan lahjoittamisesta ruoka-apuun. Kaupunki tukee ruoka-apua ensi vuonna 400 000 eurolla. Hurstin apu saa potista reilu 100 000 euroa.

– Mielestäni julkisen vallan tehtävä ei ole rahoittaa leipäkassien jakelua, Meri sanoo.