Pizzeria Rehtorissa on kodikas tunnelma. Vastikään kuolleen näyttelijän Olga Temosen kädenjälki näkyy kaikkialla.

Pönttöuuneissa roihuava tuli lämmittää mukavasti.

Pizzat ovat herkullisia. Lounaalle saapunut Jussi Sallinen syö Tuukka Specialin, jonka erikoisuutena on jalapenomaustettu kaktus.

– Olen asunut tässä Iitissä muutaman kilometrin päässä perheeni kanssa viitisen vuotta. Tämä ravintola on paikka, johon on voinut tulla vaikka muuttovaatteissa samoin kuin juhlapuvussa, Sallinen sanoo.

Jussi Sallinen saapui pizzeriaan lounaalle ja muistelemaan Olga Temosta.

Hän on viettänyt Pizzeria Rehtorissa syntymäpäivä, sukujuhlia, lounastuokioita ja illanistujaisia ystävien kanssa.

Olga ja Tuukka Temosen hän on tavannut useasti. Hän on seurannut median kautta Olga Temosen sairastamista ja halusi tänään tulla nimenomaan tuttuun pizzeriaan syömään.

– Opin tuntemaan Olgan erittäin avoimena ihmisenä, ja sopi hyvin heidän perheensä valitsemaan linjaan, että sairaudesta puhuttiin suoraan, Sallinen mainitsee.

Pizzeria Rehtori henkii lämpöä ja yhteisöllisyyttä Iitissä. Kuva: Janne Aaltonen

Olga Temonen halusi kertoa aivosyövästään alusta asti julkisuudessa ja tarjosi näin vertaistukea muille sairastuneille. Hän kertoi diagnoosistaan vuoden 2023 joulukuussa.

– Kuolema on surullinen asia. Osanottoni Temosen perheelle, Sallinen sanoo.

Hän muistaa Olga Temosen todella toimeliaana ihmisenä.

– Olgan hieno perintö ja muisto näkyvät mielestäni selkeästi täällä Etelä-Iitissä Pizzeria Rehtorissa ja koko hengessä, minkä hän on luonut tälle alueelle ja laajemminkin. Ilman häntä täällä ei olisi tätä paikkaa eikä tuollaista eläintilaa, Sallinen toteaa.

Tuuli Rantala toi valkeat muistokukat ravintolan pöydälle.

Ravintolassa istuvat pizzerian työntekijä Toivo Hynynen ja kesätyöntekijä Tuuli Rantala. Rantala on asettanut pöydälle kauniit muistokukat ja niiden mukana koskettavan tervehdyksen.

”Lämmin osanotto Tuukka, Helga, Hilma, Torsti ja Janita”, kortissa lukee.

– Olga oli uskomaton ihminen, Rantala sanoo.

– Heti ensi tapaamisella hänestä huokui lämpö. Kaikki olivat aina tännekin tervetulleita. Olga otti ihmiset avosylin vastaan ja kuunteli myös muiden murheita. Se oli meille työntekijöille tärkeää, hän jatkaa.

Hynynen ja Rantala sanovat, että Temoset olivat heille kuin toinen perhe.

– Olga halusi osallistua ravintolan toimintaan, vaikka toinen käsi ja jalka eivät enää toimineet kunnolla, Hynynen kertoo.

Toivo Hynynen muistelee, että Olga Temonen tsemppasi ravintolan työntekijöitä viimeiseen asti. Kuva: Janne Aaltonen

Molemmat kertovat, kuinka Olga Temonen istui sairaudesta huolimatta ravintolassa perheen ja ystävien kanssa vielä silloinkin, kun ei enää jaksanut tehdä töitä.

– Hän istui täällä hymy huulillaan ja naureskeli meidän työntekijöiden huonolle läpälle, Hynynen muistelee.

– Olga oli oma aurinkoinen itsensä aina, Rantala sanoo.