Köyhyysaktivisti Linnéa Partanen syyttää hallitusta köyhyyden pahenemisesta.

Ruoka loppui kesken Hurstin vähävaraisten joulujuhlassa Helsingin Messukeskuksessa. Järjestäjät kuuluttivat megafonilla jonottajille, ettei kaikille riitä.

Hurstin joulujuhlaan oli järjestäjien mukaan 2 200 tulijaa. Viime vuonna kerrottu luku oli 1 500, kaksi vuotta sitten 1 300.

Mitä tämä kertoo Suomesta?

Köyhyyden lisääntyminen näkyy muun muassa asunnottomuuden yleistymisenä, köyhyysaktivisti Linnéa Partanen kertoo.

– Sitten se näkyy ruokajakelun lisääntyvänä tarpeena. Käydään enemmän ruokajonoissa tai yhteisruokailuissa. Erityisen huolestuttavaa on se, että siellä näkyy myös lapsia, jotka ovat yksin hakemassa ruokaa. Heillä on erittäin heikko tilanne.

– On kyse ihan perusasioista, eikä mistään lomamatkoista tai luksustuotteista, Partanen sanoo.

Syyttää hallitusta

Partasen mukaan köyhyyden paheneminen on seurausta hallituksen leikkauksista. Petteri Orpon (kok) hallitus on leikannut sekä ensisijaisista etuuksista että harkinnanvaraisesta toimeentulotuesta.

Jatkuva huolehtiminen toimeentulosta vie voimavaroja, Partanen sanoo. Mitä harkinnanvaraisempia Kelan tuet ovat, sitä vaikeampaa ihmisten on suunnitella elämäänsä.

– Tämä kehitys ei hyödytä ketään, vaan aiheuttaa lisää ongelmia ja voimavarojen heikkenemistä. Köyhyys esimerkiksi lisää sairastuvuutta, Partanen kertoo.

Köyhyysvaarassa olevat ihmiset ovat tavallisia yhteiskuntaan osallistuvia ihmisiä, Partanen korostaa.

Hänen mielestään tuntuu siltä, että hyvässä asemassa olevilta hämärtyy käsitys köyhyyden todellisuudesta. Taustalla on sairauksia, vaikeita kokemuksia, ei-toivottua työttömyyttä.

– Köyhyyttä kokevat ovat jatkuvasti selviytymistilassa.

Hyväntekeväisyyden varassa

Kirkkojen jakamia EU-rahoitteisia lahjakortteja ruokakauppoihin on Partasen mukaan vaikea saada, kun diakonien tapaamisiin on jonoa.

Tarvetta vapaaehtoiselle hyväntekeväisyydelle tai läheisten avulle on entistä enemmän, kun valtio auttaa vähemmän. Tällöin apua tarvitseva on hyvän tahdon varassa, Partanen muistuttaa.

Partasen mukaan ainakin perustarpeiden täyttyminen pitäisi turvata. Jokaisella pitäisi olla varaa ruokaan, lääkkeisiin ja asuntoon.

– Se on sitten tosi paljon kiinni siitä, minkä tasoisia nämä ensisijaiset Kelan etuudet ovat, Partanen sanoo.

– Sotien jälkeen rakennettu yhteiskunta, jossa pidetään huolta kaikista ja taataan kaikille mahdollisuudet hyvään elämään, tehdä työtä ja kouluttautua ja perustaa perhe, sitä ollaan nyt kovalla kädellä murentamassa.

– Toivoisin, että tässä yhteiskunnassa, jossa kuitenkin on varaa, pidettäisiin huolta niistä, joilla on kaikkein vaikein elämäntilanne.