Meikkitaiteilija Raili Hulkkosen, 79, Puuterihuone-studiolle astuessa huomaa heti seinällä suurimman taulun, jossa on kuva tanssilegenda Aira Samulinista.

Hulkkosen pitkäaikainen asiakas ja ystävä Samulin kuoli 96-vuotiaana tasan kaksi vuotta sitten 23. lokakuuta aivoverenvuodon seurauksena.

Hulkkonen toimi Samulinin luottomeikkaajana 58 vuotta. Hänen on yhä vaikea sisäistää sitä, ettei hän enää mene Samulinin luokse Bulevardille tai Hyrsylänmutkaan tapaamaan häntä. Silti hän pääyy yhä usein ajamaan Bulevardille.

Hulkkonen muistaa Samulinista erityisesti sen, että tämä ei pitänyt aamutapaamisista. Aamuisia tapaamisia kuitenkin tuli silloin, kun muut ajat eivät sopineet.

– Hän aina sanoi, että ”mieluummin vähän myöhemmin… no okei, tule sitten. Pääasia, että saan meikin”, maskeeraaja muistelee naurahtaen Iltalehdelle.

– Välillä saatoin aamulla soittaa puhelimella ja painaa ovisummeria samaan aikaan, jotta saisin hänet heräämään. Kerran en meinannut saada häntä millään heräämään, mutta lopulta hän heräsi. Sitten sanoin, että meinasin juuri lähteä pois. Hän vastasi: ”Apua! Hyvä, ettet lähtenyt”, hän kertoo.

Hulkkonen kuvailee heillä olleen lämmin suhde. He puhuivat aina kaikesta, kuten politiikasta ja vaatteista.

– Aina tavatessamme kysyimme ensimmäisenä ”mitä sinulla on päällä tänään”.

Hulkkonen tapasi Samulinin viimeisen kerran Tanssii tähtien kanssa -ohjelman kulisseissa, jossa maskeeraaja työskenteli tuolloin. Maskeeraaja muistelee kyseessä olleen Samulinin viimeinen TTK-lähetys, jonne tämä oli tullut vieraaksi.

– Hän sai tulla sinne maskiin, kun yleensä sinne ei pääse. Hän oli tullut sinne Hyrsylänmutkasta. Minä laitoin hänelle meikin. Huomasin, että Aira oli jotenkin vähän haurastunut. Se tuntui myös meikatessa.

Hulkkonen ei kuitenkaan puhunut Samulinille havainnostaan. Muutenkin heidän keskustelunsa jäi tuolloin vähäiseksi, sillä Samulin tuli niin nopeasti meikattavaksi.

Hulkkonen kertoo käsittelevänsä tällaisia suuria suruja realistisesti.

– Jos päätän jotakin, en jää haihattelemaan sitä, koska se ei auta mitään. Totta kai muistelemme joidenkin ystävieni kanssa, jos joku ihminen lähtee, mutta en jää siihen kuitenkaan [vellomaan], maskeeraaja tuumaa.

– Minulla on niin hyvät muistot kaikista ihmisistä. Ainakaan tähän asti minun ei ole tarvinnut käsitellä näitä asioita. Se saattaa kuulostaa jonkun mielestä liian kovalta, mutta olen kuitenkin hirveän herkkä. Jotkut voivottelevat koko ajan jotakin, mutta mielestäni se vie energiaa turhaan, hän lisää.

Hulkkonen kertoi Iltalehdelle kaksi vuotta sitten toivovansa, että kaikki muut Samulinin tunteneet henkilöt voisivat jakaa hänen elämänohjeitaan ja positiivisuuttaan eteenpäin.

– Kaikki muistavat sen Airan positiivisuuden, jota jokainen toivoisi myös itselleen enemmän. Toivon ja uskonkin, että Airan positiivisuutta on jäänyt meihin edes pieni osa, Hulkkonen sanoi.